2019 04 26 - Karanganyarista Yogyakartaan ja edelleen Balille
Lähdimme karanganyarista kohti Kebumenin kaupunkia valtatie 3:a pitkin. Valtatie kulkee Kebumenin eteläisten liepeiden kautta, keskustan ohi.
Kebumenin eteläpuolella käännyimme valtatieltä Kejayan-tielle kohti merenrantaa päästäksemme sisemmälle kahdesta rinnakkaisesta rantatiestä.
Vaikka rantateitä ei ole luokiteltu valtateiksi, valitsemamme tie oli paljon uudempi, hyväkuntoisempi, suorempi, nopeampi ja vähemmän tukkoinen kuin valtatie 3. Lähempänä Yogyakartaa rantatie liittyi valtatie 3:een, joka oli sillä kohdalla jo parempi ajaa kuin lähellä Karanganyaria. Paras tie ei aina läydy karttaa vilkaisemalla.
Vuonna 2020 tämän rakennustyömaan kohdalle, kaakkoon Purworejon kaupungista, valmistuu uusi kansainvälinen lentokenttä.
Jos kansainväliset lennot alkavat keskittyä ujudelle kentälle, minulla ei ole aavistustakaan siitä, kuinka Jakartan ja Bekasin suuret ihmisjoukot aikovat kulkea pääkaupunkiseudun ja uuden lentokentän välillä nyt tarjolla olevin kulkuneuvoin.
Lähestymme Yogyakartaa.
Keskiviiva muuttuu keltaisesta (riskialue) valkoiseksi (normaalialue).
Yogyakartassa on kaupunginosa nimeltä Kasihan. Insonesian kielessä tämä sana tarkoittaa "säälittävä" tai "poloinen", mutta kaupunginosa ei näyttänyt kovinkaan säälittävältä. Autonkuljettajamme otaksui, että nimi ei ollut indonesiaa, vaan jaavaa, ja tarkoitti todellisuudessa jotakin aivan muuta.
Myös Yogyakartan itsensö nimi on jossakin määrin arvoituksellinen, sillä sillä on kirjoitusasuna myös eri tavoin ääntyvä Jogjakarta, tai joskus pelkkä Jogja. Yllättävin näkemistäni kirjoitusasuista oli Jogyakarta.
Lounastauko buffetravintolassa.
Asiakkaat kokoavat itselleen annoksen kulhoista. Päinvastoin kuin tyypillisissä eurooppalaisissa buffeteissa, aterioinnilla ei ollut kiinteää määrähintaa, vaan hinta määräytyi lautaselle otettujen ruokalajien mukaan, olipa niitä vaikka vain puoli teelusikallista.
Kannattaa siis muistaa, että jos annos laskutetaan vasta kokoamisen jälkeen, siihen täytyy olla jokin syy.
Hinta ei silti ollut ylen kallis. Kuvan kuitti on kolmelta henkilöltä.
Platinum Congress Center, hotellimme yhdeksi yöksi.
Hotellihuoneessamme suihkukoppi ja jopa käymälä sen takana olivat läpinäkyviä, ei vain huoneessa oleskelijoille, vaan myös ulkoa mahdollisesti katsoville sivullisille. Myöhemmin huomasin sitten, että eriön ikkunan yläreunassa oli kyllä alas vedettävä rullaverho.
45 TV-kanavaa.
Mekan suunta on yleensä merkitty huoneiston kattoon indonesialaisissa hotelleissa.
Hotellin kattouima-allas, avoinna päivänvalon aikaan.
Ohje olla nojaamatta muoviseinään. (Muoviseinän takana oli kyllä turvatasanne, ja seinässäkin oli muovia vain yläosassa.)
Hengenpelastajaa ei ole valvomassa uimareita.
MINÄKIN UIN, kuten kuvat todistavat! Sukulaiseni ymmärtävät näiden kuvien suuren historiallisen arvon.
Altaalta saatoimme myös katsella kiitotieltä nousevia lentokoneita.
Batikkikauppa hotellimme vieressä.
Vierailu ostoskeskukseen.
Edullinen huoneeseemme tuotu päivällinen.
Hotellin aamiainen.
Meillä on ohjelmassa varhainen lounas ystävien seurassa, joten otan vain pieniä näytteitä ruokalajeista.
"Puurot" ruokasalin "puuronurkkauksissa" ovat koostumukseltaan kaukana eurooppalaisesta kaurapuurosta. Ne ovat hyvinkin kokeilemisen arvoisia.
Kanapuuro (bubur ayam) on klassikko, jolle on varattu oma nurkkaus. Puuro maustetaan runsaasta maustevalikoimasta ruokailijan mieltymysten mukaiseksi.
Minun aamiaisvalintani olivat seuraavat, kuvissa näkyvässä järjestyksessä:
Soun goreng -nuudeleita.
Jaavalaista kanaa. Ketan hitam -tahmariisipuuroa, makeaa. Jenang grendul -tärkkelyspallopuuroa, makeaa.
Leivonnaisia ja hyytelöä.
Pienoispannukakku kastikkeineen.
Leipä-voi-vanukasta, kastikkeen koostumus tuntematon.
Makeisia, enimmäkseen tärkkelyspohjaisia.
Appelsiinimehua, koostumuksesta ei varmuutta.
Srin tamiliystävä Viji ja hänen miehensä Jack, tamili hänkin, tulivat tapaamaan meitä hotellille. He ajoivat paikalle autollaan Semarangista asti. He veivät meidät syömään korkealuokkaiseen kiinalaiseen suosikkiravintolaansa.
15 vuoden erossaolon jälkeen Srillä ja Vijillä oli paljon puhuttavaa.
